Ennen mittauksen aloittamista on huomioitava tiettyjä asioita. GTC-mallit tarjoavat mm. erilaisia väriasteikkovaihtoehtoja, jotka voi valita yksilöllisesti. Haluatko mieluiten selkeitä hehkuvärejä, sateenkaariasteikon, psykologisen värivalikoiman vai yksinkertaisia harmaasävyjä?

Voimakkaan kontrastin väripalettia (esim. sateenkaariasteikko) suositellaan pienille lämpötilaeroille, kun taas heikomman kontrastin värit (esim. hehkuvärit) ovat selkeämpiä suurten erojen yhteydessä.

Asteikkoa tarvitsee tietyissä tapauksissa säätää, jotta lämpökuvasta saadaan voimakaskontrastinen ja siten selkeä. Lämpökameramme tarjoavat tätä varten käytännöllisen lukitustoiminnon, jolla voit optimoida skaalauksen nopeasti ja helposti.

Jos haluat analysoida termografisesti esimerkiksi ikkunan, jonka alla on lämpöpatteri, tämä muuttaa koko lämpökuvaa, jolloin ikkunakohdan lämpötiloja ei pysty erottelemaan kovinkaan hyvin. Tämän välttämiseksi voit siirtyä lämpökameran kanssa niin lähelle ikkunaa, ettei lämpöpatteri näy enää lämpökuvassa. Lukitse seuraavaksi väriasteikko oikeanpuoleisella yläpainikkeella – sen jälkeen pystyt luomaan yksityiskohtaisen kuvan myös suurelta etäisyydeltä. Vaihtoehtoisesti tämän voi tehdä myös manuaalisen käyttötilan avulla.

Mittaa kohteita mieluiten vain kuivassa tilassa, koska sade, räntä ja lumi vaikuttavat pinnan lämpötilaan. Vältä tätä vastaavasti myös lämmittävää auringonpaistetta. Lisäksi suosittelemme suorittamaan ulkona tehtävät termografiamittaukset aikaisin aamulla. Myös suuri ilmankosteus ja voimakas tuuli heikentävät mittaustarkkuutta, joten niitä tulisi välttää.

Lisäksi kannattaa välttää mittauksia lämpölähteiden (esim. uunien) välittömässä läheisyydessä. Ne tulee mahdollisuuksien mukaan peittää suojalla, jotta niiden vaikutusta mittaustuloksiin saadaan vähennettyä. Monissa tapauksissa parhaat vuodenajat rakennusten termografisiin mittauksiin ovat syksy ja talvi. Tällöin sisä- ja ulkopuolen keskinäinen lämpötilaero on riittävän suuri ongelmakohtien kunnolliseen paikantamiseen (suositeltava vähimmäisero: 10 °C).

Kun haluat määrittää tarkan arvon Celsius-asteina, sinun kannattaa joka tapauksessa säätää emissiivisyys ja heijastunut lämpötila. Tällä tavalla voit estää voimakkaan heijastumisen aiheuttamat mittausvirheet.

Voit katsoa emissiivisyyden laitteen esiasetetuista materiaaleista tai arvioida sen pinnan laadun perusteella. Heijastuneen lämmön määrittämiseksi sinun on ensin tarkistettava, onko kyse suorasta vai epäsuorasta heijastumisesta. Suoraa heijastumista tapahtuu usein sileillä pinnoilla ja voit tunnistaa heijastuksen lämpökuvassa (esim. ikkunalasin yhteydessä). Tässä tapauksessa heijastavan esineen lämpötila-arvoa voidaan käyttää heijastuneena lämpötilana. Epäsuoraa heijastumista puolestaan tapahtuu yleensä karkeilla pinnoilla (esim. rappaus). Määritä keskimääräinen lämpötila mittauskohteen edessä ja aseta se heijastuneeksi lämpötilaksi.

Liian heijastavien pintojen (esimerkiksi kirkas metalli) yhteydessä suosittelemme käyttämään mattamustia tarrapaloja tai erikoissuihkeita. Kun olet levittänyt tai kiinnittänyt apumateriaalin heijastavaan esineeseen, se saavuttaa hetken kuluttua esineen lämpötilan ja voit määrittää lämpötilan luotettavasti suuren emissiivisyyden ansiosta. Oman kehonlämmön heijastumisen vaikutus voidaan minimoida mittaamalla hieman vinossa kulmassa.

Lämpökuvien korkean laadun varmistamiseksi on noudattava vähimmäisetäisyyttä (30 cm) mittauksen aikana. Kaksivaiheinen mittaus on osoittautunut hyvin toimivaksi ratkaisuksi.

Jos tutkit esimerkiksi seinän eristysongelmia, ensimmäinen testi suurelta etäisyydeltä antaa erinomaisen ensimmäisen yleiskuvan. Toinen mittaus lähempänä antaa yksityiskohtaisia tietoja ja on paljon luotettavampi, koska tällöin etäisyysvirheet saadaan suljettua pois. Koska etäisyydellä on suuri vaikutus mittauksen laatuun, mittaus tulisi yleensä suorittaa mahdollisimman läheltä.